perjantai 5. elokuuta 2016

Elämän risteyksessä



Hämärä ohjelmateltta Tampereen Keskustorilla alkaa täyttyä puheensorinasta. Ystävät halailevat toisiaan, vaihtavat kesäkuulumisia. Elämän äänet teltan ulkopuolelta – ohikiitävät bussit ja nuorison autoradiot – kuuluvat vain vaimeana kohinana, muistuttaen kuitenkin siitä, että olemme kaupungin keskellä. On vain tämä hetki. Tapaan yllättäen tuttavan, ostamme oluet ja istuudumme odottamaan.  Pian teltan hämyssä lavalle nousevat muusikko Jussi Tuurna ja näyttelijä Tiina Weckström.

Tähän on tultu on oiva nimi kaksikon lauluillalle. Teos pohtii muusikin ja laulun kautta mennyttä, nykyisyyttä ja hieman tulevaakin. Esitys kättelee myös erinomaisesti Tampereen Teatterikesän tämän vuoden teemaa: etsiskellään tulevaisuuden suuntaviivoja. Tuntuu siltä, että sekä yksilöt että yhteiskunnatkin hakevat hämmentyneinä suuntaansa.

Tuurna ja Weckström täyttävät teltan suurilla tunteilla. Ilta koostuu lauluista, jotka koskettavat jokaista kuulijaa tavalla tai toisella: rakkaus, hylätyksi tuleminen, kuolema ja suru. Yllättävän monet lauluista pohtivat juuri kuolemaa. Tämän esittäjät itsekin toteavat tiheätunnelmaisen illan aikana. Mutta usein kuolemaa käsitellään runollisen kauniisti, kuten vaikkapa herkässä Alfonsina ja meri –laulussa tai riemukaan huumorin kautta, Kun olen kuollut. Teoksen ote kuolemaan ei ole missään kohden liian ryppyotsainen. On kuin tekijöiden ajatus olisi ollut ” Se saa olla yhdessä pääosista, mutta muistetaan kuitenkin, ettei ahdistuta kuolemasta.  

Tähän on tultu -teoksessa kuullaan sävellyksiä ja tekstejä Tuurnan lisäksi muun muassa Anna-Mari Kähärältä, Ariel Ramírezilta, Jacques Breliltä, Friedrich Hollaenderilta, Arto Melleriltä, Pirkko Saisiolta, Aulikki Oksaselta, Arvo Turtiaiselta ja Aaro Hellaakoskelta.

Tampereen Teatterikesä. Tuurna ja Wecström: Tähän on tultu. Kuva: Kaukiainen.

Tiina Weckströmin ääni on suomalaisessa teatterikentässä omanlaisensa, äänialtaan kaiketi kontra-altto. Weckström onnistuu tulkinoissaan aina tuomaan lauluihin niiden vaatimia nyansseja ja hänen tulkintakykynsä on omaa luokkaansa. Äänensävyt sopivat erinomaisesti juuri tuskaisiin ja intohimoisiin tulkintoihin, joita esityksessä on paljon. Esimerkiksi hänen syvältä koskettavat ja riipaisevat tulkinnat Kohtalon kellot ja Äitien laulu Pirkko Saision kirjoittamasta ja Jussi Tuurnan säveltämästä musikaalista Slava! Kunnia, tuovat esiin Weckströmin taituruutta tulkita elämän rankimpiin kuuluvia hetkiä kuten kuolemaan, syvää surua ja kaipausta sekä henkistä kipua.

Weckströmin ja Tuurnan tulkinta Jacques Brelin säveltämästä ja Liisa Ryömän upeasti suomeksi sanoittamasta Ala vetää vaan -kappaleesta ei jätä ketään tapahtumateltassa kylmäksi, niin upeaa kuultavaa ja vangitsevaa katseltavaa Wecströmin intensiivinen ja koskettava näyttelijäntyö on. Hän pystyy tuomaan tulkintaansa ja ääneensä sen vaatimaa pettymystä, katkeruutta, vihaa ja ennen kaikkea rakkautta – suurten tunnetilojen koko skaalan. Tulkinta sai varmasti useampia kylmiä väreitä kulkemaan monen muunkin paikalla olleen selkäpiissä.

Tähän on tultu ottaa kantaa myös ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Kun olemme kaikki enemmän tai vähemmän ihmeissämme siitä, miten tähän on tultu ja varsinkin, miten tästä mennään eteenpäin ja mihin suuntaan. Esimerkiksi Brelin säveltämä ja sanoittama (suom. Liisa Ryömä) Syntymässä säikähtäneet kertoo siitä hiljaisesta enemmistöstä, joka ei reagoi kun äärioikeisto hyökkää maahanmuuttajia ja pakolaisia vastaan, vaan kääntää katseensa pois eikä haluakaan nähdä tai kuulla. Saati tehdä mitään. Iltasatuna esityksessä kerrottu tarina pienen, vaaleanpunaiseen toppahaalariin puetun intialaistaustaisen prinsessan ja siniseen toppahaalariin puetun, pienen afrikkalaisprinssin kohtaamisesta helsinkiläisessä paikallisbussissa on kertomuksena hykerryttävä ja maalaa hienosti kuvaa ajastamme.

Tähän on tultu on vahvaa, tunteet pintaan nostavaa musiikkiteatteria, joka luottaa esiintyjiensä upeaan lavakarismaan. Molempien vahva läsnäolo lavalla ja keskinäinen luja yhteys heijastuvat takariviin asti.  Tähän on tultu on taitavasti toteutettu, vahva, intohimoinen ja latautunut esitys. Näyttämömusiikkia parhaimmillaan.

Näin esityksen osana Tampereen Teatterikesää Ohjelmateltassa 4.8.2016.

Ensi-ilta oli Teatteri Jurkassa 17.2.2016. Esitys on nähtävissä vielä ainakin Kansallisteatterin Willensaunassa syyskuussa 2016.

JUSSI TUURNA & TIINA WECKSTRÖM
TÄHÄN ON TULTU

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti