perjantai 16. syyskuuta 2016

Nuoren naisen synkkä salaisuus


Teatteri Avoimien Ovien Anna Liisa on tiheätunnelmainen ja onnistunut päivitys Minna Canthin viimeiseksi jääneestä näytelmästä. Teoksen moraaliset teemat syyllisyydestä, häpeästä, totuuden kohtaamisesta ja rajojen rikkomisesta sekä yksilön vastuusta ovat ajankohtaisia aiheita vielä tänäänkin. Ne koskettivat jo aikalaisia teoksen kantaesityksessä vuonna 1895.

Yhtälailla Anna Liisan kasvutarina tekee vaikutuksen nykykatsojaan, niin vahvoja sekä tarina että Heini Tolan dramatisoima ja ohjaama tulkinta ovat. Klassikosta tehty modernisointi on viiltävä ja koskettava. Sitä paitsi näytelmän teemat eivät ole Canthin ajoista tippaakaan vanhentuneet, ei edes miehisen vallan käyttö naista alistamaan. Jopa kunniamurhat ovat arkipäivää Suomessa ja maailmalla.

Anna Liisa (Helmi-Leena Nummela) on lähes hajoamassa suuren salaisuutensa taakan alla. Yhteisö on määrännyt hänet rooliin, jossa hän ei itse päätä mistään, ei edes omasta kehostaan. Ja kun tuo salaisuus uhkaa paljastua, alkavat läheiset ympärillä näytellä peliä, jossa ollaan valmiita tekemään lähes mitä vain häpeän peittämiseksi.

Näytelmä on riipaiseva tarina nuoren naisen kohtalosta: rakkaudesta, raskaudesta ja vastasyntyneen lapsensa tukehduttamisesta. Hänen suuri rakkautensa Mikko (Kai Bäckström) on lähtenyt maailmalle, koska Anna Liisan isä (Jukka Pitkänen) ei hyväksynyt suhdetta. Neljä vuotta on kulunut ja koko tuon ajan Anna Liisa on kantanut raskasta salaisuuttaan. Juuri kun hän on menossa naimisiin Johanneksen (Paavo Kerosuo) kanssa, Mikko palaa takaisin. Parikymppinen Anna Liisa joutuu äkisti kohtaamaan raskaan menneisyyteensä ja ottamaan vastuun omasta elämästään ja teoistaan.
Teatteri Avoimet Ovet, Anna Liisa. Valokuva: Mikko Mäntyniemi.

Anna Liisa kuvaa nuoren tytön psyykeä ja sen murtumista. Se on myös kertomus kyläyhteisön valheellisuudesta. Tola on häivyttänyt tulkinnastaan sekä uskonnon että oikeastaan yhteiskuntaluokatkin. Mikkohan on alkuperäisteoksessa talon renki eikä näin siis voi kelvata talollisen tytön mieheksi. Ohjaajan ratkaisu on toimiva, koska näin teos tulee huomattavaksi lähemmäksi tämän päivän suomalaista katsojaa. Tolan dramatisointi on tiivistänyt alkuperäisteosta ja hän on jättänyt teokseen sen kuusi keskeistä henkilöä. Vaikka tulkinta näyttämöllä on uusi ja moderni, on Tola säilyttänyt Canthin voimakkaan ja vahvan dialogin.

Helmi-Leena Nummelan Anna Liisa on tuskaisen vereslihainen tulkinta. Hänen näyttelijäntyönsä on intensiivistä ja saa päähenkilön sielunmaiseman välittymään katsojalle terävästi. Nummela rakentaa roolin taitavasti ja vähäeleisesti ja juuri siksi Anna Liisasta rakentuukin näyttämölle koskettava hahmo. Karoliina Kudjoi Anna Liisan äitinä ja Jukka Pitkänen isänä onnistuvat tulkitsemaan riipaisevasti tytön pettyviä ja vihaisia vanhempia, jotka kuitenkin tarjoavat lopulta myös anteeksiantoa ja armoa.
Teatteri Avoimet Ovet, Anna Liisa. Valokuva: Mikko Mäntyniemi.

Teoksen modernin musiikin on säveltänyt Suvi Isotalo ja mukana on myös tanssia ilmentämässä erityisesti Anna Liisan ja Mikon intohimoista suhdetta. Veera-Maija Murtolan lavastus on minimalistista. Näyttämön takaseinä on täysin valkoinen, sivuseinät mustia. Järvenrannan kaislat näyttämön takaseinällä, muutama tuoli ja pari liikuteltavaa mustaa lavaa ovat lähes ainoat lavasteet. Mustan ja valkean kontrastia Murtolan lavastus ja videoprojisoinnit hyödyntävät taitavasti. Näyttelijöiden varjot valkeassa seinässä yhdessä sinne heijastetun ja muotoaan alati muuttavan mustan varjon kanssa muodostavat hienoja kuvia ja luovat teokseen uhkaavaa tunnelmaa.

Anna Liisan rohkeus kohdata totuus vapauttaa hänet ja antaa mielenrauhan. Canthin teoksen yksi suuruuksista on siinä, ettei päähenkilö ajaudu itsetuhoon vaan että hän kasvaa näytelmän aikana moraalisesti rohkeaksi ja uskaltautuu vastustamaan yhteisön sosiaalisisia pidäkkeitä silläkin uhalla, että joutuu sen hyljeksimäksi.


Teatteri Avoimet Ovet: Anna Liisa. Ensi-ilta 14.9.2016. Esityksiä 13.12.2016 asti.

Teksti: Minna Canth
Dramaturgia ja ohjaus: Heini Tola
Lavastus: Veera-Maija Murtola
Musiikki: Suvi Isotalo
Valosuunnittelu: Antti Kujala
Koreografinen konsultaatio: Marjo Kuusela

Rooleissa:

Anna-Liisa: Helmi-Leena Nummela
Mikko: Kai Bäckström
Johannes: Paavo Kerosuo
Äiti: Karoliina Kudjoi
Isä: Jukka Pitkänen
Husso: Petriikka Pohjanheimo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti