sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Turun ToF – riemua ja rohkeutta!

Tom of Finland -musikaali Turun Kaupunginteatterissa on rohkea ja samalla sopivan röyhkeä ja häpeämätön. Turun ToF ei silottele tai sievistele, vaan tarjoilee katsojalle esikuvansa – Tom of Finlandin piirrosten – mukaisen kokonaisuuden. Teoksen huumori on paikoin hulvattoman ronskia. Kuten Tomin piirroksissa, niin näyttämölläkin aurinko paistaa ja hommat hoidellaan hymyssä suin.

Teoksen ohjannut ja siihen koreografian tehnyt Reija Wäre ja koko taiteellinen työryhmä onnistuvat loihtimaan Logomon lavalle musiikillisesti ja koreografisesti vahvan ja riemullisen teoksen. Wäreen ohjaus ja koreografia tuovat teokseen leikin ja ilon. Sen saman, joka on voimakkaasti läsnä Tom of Finland –kuvastossa. Ilmava ja raikas koreografia sopii erinomaisesti teokseen Ja miten riemukkaan lennokas ja karnevalistinen onkaan Glad to Be Gay -loppukohtaus!

Jussi Vahvaselän ja Jori Sjöroosin musiikki soi vahvana ja monipuolisena läpi teoksen. Tom of Finland –musikaali on myös visuaalisesti onnistunut ja näyttämöllä heräävät eloon monet ikoniset Tom of Finland –hahmot, tukkijätkät, Kake, dandy ja merimies. Musikaalin lavastanut Jani Uljas ja puvustuksen suunnittelut Tuomas Lampinen luovat näyttämölle vahvan epookin. Lavastus onnistuu tuomaan teokseen varsin pienieleisesti ja notkeasti vaihtuvia tiloja jättäen tilaa koreografialle. Mustaa nahkaa ja paljasta pintaa nähdään toki, mutta Lampinen on puvustuksessaan onnistunut luomaan ajankuvaa hienosti moni keinoin. Sanna Malkavaaran projisoinnit täydentävät näyttämökuvaa onnistuneesti.
Turun Kaupunginteatteri, Tom of Finland. Valokuva: Otto-Ville Väätäinen.

Tuomas Parkkisen käsikirjoittama musikaali käy läpi Kaarinassa syntyneen taiteilija Touko Laaksosen (Olli Rahkonen) elämää 1920 –luvulta aina hänen kuolemaansa 1991 asti. Musikaali lähtee rohkeasti liikkeelle nuoren Toukon (ensi-illassa Tuure Boelius) seksuaalisen kiinnostuksen heräämisestä ja nahkafetissistä. Se tuo vahvoina kuvina näyttämölle päähenkilön sota-ajan kokemukset miesten välisestä seksistä pommitusten vuoksi pimennetyiltä Helsingin kujilta, puistoista ja pisuaareista. Meno on krouvia ja se piirtyy näyttämölle sellaisena kuin se välittyy Touko Laaksosen piirroksistakin.

Teos on arvokas kertomus 100-vuotiaan Suomen harvemmin kerrotusta historiasta; homo-miesten elämästä aikana, jolloin homous oli rikollista, syntiseksi ja likaiseksi leimattua. Teos kuvaa hyvin 1950-luvun ankaraa ilmapiiriä, jossa homomiehiin kohdistui myös fyysistä väkivaltaa, muusta syrjinnästä puhumattakaan. Aikaa jolloin ”Tanskan pojan” piirrokset alkoivat liikkua Helsingin alakulttuurissa eikä kukaan voinut kuvitellaan niiden olevan jonkun suomalaisen tekemiä. Mainiota ajankuvaa teokseen tuovat myös Tomin piirrosten tulo osaksi yhdysvaltalaisen Physique Pictoral –lehden aineistoa sekä ensimmäinen Tom of Finland –piirrosten näyttely Hampurissa 1976, Revolt Shop –pornokaupan takahuoneessa.

Parkkisen libretto kertoo Touko Laaksosen tarinaa piirtäjänä, jossa mukana kulkevat puoliso Veli (Jukka Nylund) ja sisko Kaija (Anna Victoria Eriksson). Toisella puoliajalla käsikirjoitus eksyy välillä hieman turhiin rönsyihin, mutta musiikillinen ja koreografinen vahvuus kannattelee teosta tekstin karikoiden yli.

Karismaattinen Olli Rahkonen tekee yhtä aikaa vahvan ja herkän pääroolin. Rahkosen näyttelijäntyö on moni-ilmeistä niin nuorena sodan läpikäyvänä luutnanttina kuin myöhemmin Yhdysvalloissa homokulttuurin ylistämänä vanhenevana miehenä. Rahkonen onnistuu ilmentämään näyttämöllä mainiosti roolihenkilönsä elämänkaaren ja saa hahmoonsa koko teoksen henkeä kuvaavan mutkattoman ja elämäniloisen riemukkuuden.


Turun Kaupunginteatteri: Tom of Finland
Kantaesitys 27.1. Logomo-teatteri.

Libretto Tuomas Parkkinen
Sävellys Jussi Vahvaselkä ja Jori Sjöroos
Ohjaus ja koregrafia Reija Wäre
Lavastus Jani Uljas
Pukusuunnittelu Tuomas Lampinen
Valosuunnittelu Jarmo Esko
Videosuunnittelu Sanna Malkavaara
Äänisuunnittelu Jari Tengström
Naamioinnin suunnittelu Minna Pilvinen

Rooleissa Olli Rahkonen (Touko Laaksonen), Anna Victoria Eriksson (Kaija Laaksonen), Jukka Nylund (Veli Mäkinen), Mika Kujala (Markus Palin), Ville Erola (Kake), Jonas Furrer, Marika Huomolin, Minna Hämäläinen, Stefan Karlsson, Leo Kirjonen, Ulla Koivuranta, Clyde van Loij, Tuukka Raitala, Petri Rajala, Kimmo Rasila, Jonas Saari, Riitta Salminen, Aleksi Seppänen

Orkesteri Jussi Vahvaselkä (orkesterin johto, koskettimet, haitari), Katariina Sallinen (viulu), Matti Moilanen / Teemu Mastovaara (sello), Juha Keskinen (kitarat), Ari Kataja (bassot), Ville Vihko (koskettimet), Jani Riihimäki (rummut/lyömäsoittimet), Kimmo Gröhn (tenori- ja sopraanosaksofoni, huilu, koskettimet, lyömäsoittimet), Jusu Heinonen / Samuli Nieminen / Kristian Lakari (altto- ja baritonisaksofoni, huilu, klarinetti, bassoklarinetti)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti