Pasin ja Hemmon tarina nykypäivästä 80-luvulle

Pasi Was Here on hykerryttävän hauska, tummia sävyjä pelkäämätön teos, joka tarjoaa katsojalle naurun ohella pohtimisen aihetta. Näytelmän on kirjoittanut Veikko Nuutinen ja hallitun kokonaisuuden on KOM-teatteriin ohjannut Lauri Maijala.

Teos on samalla aikamatka suloiselle 80-luvulle. 80-luvulla farkkujen vyötäröt olivat korkealla eikä pöytäpuhelimissa ollut pelejä. Oli kirkkaanvärisiä lenkkareita, talvilenkkareita tarrakiinnityksellä ja tupsupipoja. Tyttöjen tukat oli krepattu, pojilla oli takatukat.

Pasi Was Here on tarina kahdesta lapsuudenystävästä. Hemmo (Juho Milonoff) on lähtenyt opiskelemaan Helsinkiin, punavuorelaistunut, punaviherkuplassaan elävä hispteri. Pasi (Johannes Holopainen) on jäänyt Savonlinnaan, Kellarpellon taantuvaan lähiöön syrjäytymään. Näytelmä lähtee liikkeelle Pasin päätymisestä itsemurhaan ja alkaa Hemmon näkökulmasta tutkia, miten näin pääsi käymään. Samalla näytelmä on kertomus siitä, miten väki lähtee taantuvien paikkakuntien lähiöistä ja 80-luvun elinvoimaisetkin alueet ovat nykyhetkeen tultaessa näivettyneet .

KOM-teatteri, Pasi Was Here. Valokuva: Tanja Ahola

Ensimmäisen puoliajan teoksen näkökulma on lapsen. Ollaan tukevasti 80-luvulla, jonka me kaikki ajan eläneet muistamme tietysti elämän parhaimpana aikana. Vaan oliko se sitä Pasille? Nähdään miten Hemmo ja Pasi ystävystyvät päiväkodissa. Lastentarhan hervottoman hauska ja yhtä aikaa kylmiä väreitä synnyttävä Sinikka-täti (Robert Enckell) vihaa lapsia ja heittelee näitä hernepusseilla. Vertaillaan lasten koteja ja perheitä ja aina se oma tuntuu jotenkin kummalliselta ja oudolta. Teos tavoittaa hienosti lasten maailmaan niin kiinteästi kuuluvan muilla on kaikki paremmin ja meillä on tällaista kummallista –ajattelutavan.

Toisella puoliajalla näkökulma vaihtuu enemmän nykyisyyden aikuismaailmasta lapsuuden tapahtumia arvioivaksi, syitä ja taustoja tapahtumille pohtivaksi. Hemmo ja hänen ja Pasin yhteinen lapsuudenystävä Turnajaiskeppi (Vilma Melasniemi), pohtivat syitä Pasin itsemurhaan; löytyykö syy sadistisesta ja nöyryyttävästä opettajasta vaiko tunnekylmistä suomalaisista miehistä, kuten Pasin isästä. Aikuisuudesta käsin voi myös pysähtyä miettimään, mitä lapsuudesta muistamme ja haluamme muistaa. Muistammeko ne aurinkoiset ja lämpimät lapsuudenhetket ja –kokemukset vai jäämmekö kiinni negatiivisiin muistoihimme? Pasinkin lapsuudessa on molempia. 

KOM-teatteri, Pasi Was Here. Valokuva: Tanja Ahola

Yksi tapahtuma Pasi ja Hemmon lapsuudesta, jota ei itse asiassa näyttämöllä nähdä, mutta johon viitataan pariinkin kertaan on käärmeenlumoajaesitys koulun juhlissa. Useat muutkin Pasin lapsuuden tapahtumat välittävät Pasista kuvaa luovana ja kekseliäänä poikana, joka kuitenkin lopulta nujertuu taantuvan pikkupaikkakunnan tasapäistävän ja latistavan paineen alla. Teos pohtiikin muun muassa sitä, miten näennäisen samoista lähtökohdista syntyy lopulta hyvinkin erilaisia identiteettejä ja elämäntarinoita.

Vaikka teemat alkavat kuulostaa raskailtakin, tutkii näytelmä tätä kaikkea upean huumorin kautta ja lavalla nähdäänkin monia toinen toistaan hauskempia hahmoja. Yksi hervottomimmista kohtauksista on Pasin ja Hemmon kiljunhakumatka Laktoosilerssin (Robert Enckell) luo.

Johannes Holopainen onnistuu tarkasti ja pienieleisestikin tuomaan nuoren Pasin hahmoon herkkyyttä ja hämmennystä mutta samalla näyttämöllä on myös energiaa ja kepposia pursuava pojanviikari. Juho Milonoff vakuuttaa Hemmona tasaisen varmalla tyylillään ja Robert Enckell ja Vilma Melasniemi luovat näyttämölle monia riemukkaita sivurooleja. Janne Vasama on tehnyt esitykseen onnistuneen lavastuksen, jossa pikkukaupungin lähiöelämää on rakennettu sekä talojen pienoismallien että monille katsojille tutun 80-luvun rekvisiitan avulla. Niina Pasanen on pukusuunnittelijana tehnyt ison työn etsiessään ja luodessaan näyttämölle 80-luvun vaatetusta parhaimmillaan tai pahimmillaan, miten vain.

Pasi Was Here pysyy myös dramaturgisesti hyvin kasassa, se ei eksy sivupoluille ja näin saadaan kokoon toimiva, riemukas ja koskettavakin draamakomedia. Olin ensi-illassa lapsuudenystäväni kanssa ja voin suosittella muillekin tätä, jos vain mahdollista. Huomasimme väliajalla ja esityksen jälkeen pohtivamme itse esityksen lisäksi omia lapsuuden kokemuksia ja koulumuistoja ja niitä muita yhteisiä lapsuudenystäviämme.


Pasi Was Here – Kantaesitys KOM-teatterissa 24.2.2016. Esityksiä 14.5.2016 asti.

TEKSTI: Veikko Nuutinen
TEKSTIN SOVITUS: Lauri Maijala ja työryhmä
OHJAUS: Lauri Maijala
OHJAAJAN ASSISTENTTI: Jussi Sorjanen
LAVASTUS: Janne Vasama
MASKEERAUS: Leila Mäkynen
PUKUSUUNNITTELU: Niina Pasanen
VALOSUUNNITTELU: Anniina Veijalainen
ÄÄNISUUNNITTELU: Jani Rapo
YLEISÖTYÖ: Jenni Bergius ja Maaretta Riionheimo

ROOLEISSA: ​Robert Enckell, Johannes Holopainen, Vilma Melasniemi ja Juho Milonoff