Masennuskomedia Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä on pieni suuri näytelmä tärkeistä aiheista. Se kertoo koskettavasti päähenkilönsä Eeva Ahosen (Pirjo Luoma-aho) kautta työuupumuksesta, masennuksesta ja nykyisen työelämän rusentavista vaatimuksista. Vakavan kuuloista aihepiiriä käsitellään hurtin huumorin keinoin. Monelle niin työssäkäyvälle kuin vaikkapa mielenterveyskuntoutujalle tai heidän omaisilleen näytelmä on puhutteleva ja aitoudessaan koskettava. Silti Masennuskomedia saa suupielet kohoamaan ja nauru katsomossa tarttuu.
Näytelmän ovat kirjoittaneet Kirsikka Saari ja Jenni Toivoniemi Mari Rantasilan alkuperäisidean pohjalta. Rantasila on myös ohjannut teoksen. Rantasilan ohjaus rytmittää sujuvan ja paikoin nasevan dialogin toimivaksi näyttämötulkinnaksi. Saaren ja Toivoniemen kielellisesti rikas käsikirjoitus vilisee liike-elämän ammattislangia ja sivaltaa terävästi myös niin sote-uudistusta, downsiftailua kuin startup-pöhinää. Masennuskomedian suola löytyy sen oivaltavasta huumorista. Se on kieltämättä välillä mustaa ja hirtehistä, mutta osuu varmasti monen katsojan omaan kokemusmaailmaan.
Luoma-ahon oivallisesti tulkitsema päähenkilö, Eeva Ahonen, on bisnesnainen uransa huipulla. Äkkiarvaamatta iskevät työuupumus ja masennus. Hän ei olisi ikinä voinut kuvitella löytävänsä itseään mielenterveyskuntoutujien laahustavasta joukosta. Työkeskuksessa oravanpyörästä sivuun luisuneet kuntoutujat yrittävät sopeutua takaisin normielämään. Päähenkilön on mahdotonta hypätä sivuun edes uupuneena ja pian hän alkaakin järjestellä uuteen uskoon työkeskuksen kannattavuutta, asiakasrajapintoja ja ydintehtävälähtöisyyttä.
 |
| Kansallisteatteri, Masennuskomedia. Valokuva: Mitro Härkönen. |
Päähenkilön ja työkeskuksen arjesta löytyy sekä hersyvää tilannekomediaa että syvempää yhteiskunnallista analyysia nykytyöelämän kuluttavuudesta ja sen lähes mahdottomista vaatimuksista. Tekstin tasolla teoksen mehevimpiä hetkiä koetaan Eevan ja hänen poikansa Mikan (Arttu Kapulainen) sanaillessa sukupolvikuilun vastakkaisilla reunoilla työstä ja sen merkityksestä yksilölle sekä ylipäänsä keski-ikäisen ja nuoren erilaisista elämänarvoista ja -valinnoista.
Katri Renton lavastus on yksinkertaisen oivalta. Näyttämö jäsentyy toisella laidalla Eevan kodin sohvaksi, jossa masentunut ja uupunut päähenkilö nappailee tabuja ja toisaalta taas työkeskuksen verstaaksi, jossa ommellaan päähenkilön tuottavuusopein yksilöllisiä pehmopupuja. Etu- ja keskinäyttämö jäävät kohtaamisten tilaksi. Takanäyttömöltä tilanteita tarkkaillee suuri jänö. Inhimillisesti hieman virheellisenä tekeleenä, käpälä otsassa ja korva koipena…
Pirjo Luoma-aho tekee vaativan roolinsa tarkasti ja tuo näyttämölle roolihahmostaan useampia puolia; tulosta takovan yritysjohtajan, hauraan työuupujan ja pojastaan huolehtivan äidin. Luoma-aho löytää mimiikastaan sopivat ilmeet ja eleet niin sata lasissa eteenpäin paahtavana uratykkinä kuin romahduksen hämmentämänä kuntoutujana. Arttu Kapulainen saa Mikan hykerryttävän tutunoloiseen hahmoonsa aimo annoksen nuoren hipsterin itseriittoisuutta ja -tietoisuutta. Työkeskuksessa nähdään koko joukko mainioita hahmoja. Maria Kuusiluoman kipakka Pike, Arttu Kapulaisen hiippaileva Hessu ja Pietu Wikströmin (TeaK) masennuksestaan ”äkkitoipumisen” kokeva Elias tuovat näyttämölle elävän hahmokavalkadin.
Masennuskomedia on näytelmä, joka riemukaan kuorensa alta puhuttelee. Päähenkilö Eevan loppumonologi saa katsomon hiljentymään ja pohtimaan sitä, mikä elämässä todella on arvokasta ja minkä eteen meidän olisi nähtävä vaivaa ja tehtävä työtä.
Kirsikka Saari – Jenni Toivoniemi: Masennuskomedia
Kantaesitys Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 29.11.2017
ROOLEISSA
Arttu Kapulainen, Maria Kuusiluoma, Pirjo Luoma-aho, Antti Pääkkönen, Paula Siimes, Tuomas Uusitalo ja Pietu Wikström (TeaK)
OHJAUS Mari Rantasila
LAVASTUS Katri Rentto
PUKUSUUNNITTELU Ninja Pasanen
VALOSUUNNITTELU Kare Markkola
ÄÄNISUUNNITTELU Johanna Storm
VIDEOSUUNNITTELU Pyry Hyttinen
NAAMIOINNIN SUUNNITTELU Petra Kuntsi
TANSSIN KOREOGRAFIA Jussi Väänänen ja Kaari Martin
DRAMATURGIA Minna Leino
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti