torstai 26. huhtikuuta 2018

Atlantis – vakavan rempseä fantasia

Atlantista katselee lumoutuneena. Tai oikeammin sitä kokee ja ahmii kaikilla aisteilla. Katsojana on lähinnä ihmeissään teoksen yltäkylläisestä visuaalisuudesta, mutta yhtä lailla sen purevan kriittisestä yhteiskunnallisesta sanomasta ja suloisen mustasta huumorista.

Aurinkoteatterin ja Kansallisteatterin yhteistuotanto Atlantis on hulvaton, aikuisille katsojille tehty mielikuvitusmatka maan uumeniin, Soria Moriaan. Siellä elää värikäs joukko touhukkaita, mutta hieman yksinkertaisia kääpiöitä, heitä johtavia peikkoja sekä hurjia demoneja. Kääpiöt ovat erikoistuneet aineen eri olomuotoihin, kaasuun, laavaan, veteen – kuka mihinkin. Työnään he kaivavat tunneleita ja vapaa-ajalla maan uumenista kuuluu loputonta kumeaa rummutusta.

Atlantiksen käsikirjoittanut ja ohjannut Juha Mustanoja on tehnyt valtavan taustatyön selvittämällä muuan muassa tieteen, antiikin filosofien ja magian historiaa, Atlantiksen taruakin. Näistä aineksista, ja purevasta nyky-yhteiskuntaa peilaavasta tiedon ja tietämättömyyden kritiikistä Mustanoja on loihtinut osuvan aikuisten fantasian.

Näytelmä on reippaan poliittinen ja kutkuttavan epäkorrekti. Se on täysillä ja epäröimättä vastaan niin populismia, valeuutisia kuin yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Sen mukaan tieto kuuluu kaikille. Vain jokaisen yksilön aito ymmärrys voi kannatella tasa-arvoista ja mielekkään elämän mahdollistavaa yhteiskuntaa.

Nyky-Suomessa koulutusta ollaan elitisoimassa. Yliopistoja on säätiöitetty ja 2010 uudistetun yliopistolain myötä valta yliopistoissa on yhä harvemmilla. Perinteistä sivistysyliopistoa on ajettu alas loputtoman teknokratian korostamisen kustannuksella. Onko ihmistieteillä enää mitään paikkaa, saati arvoa tieteen kentällä?

Atlantis pohtii myös lähes sokeaa uskoa tekniseen kehitykseen ja loputtomiin, omia virheitään paikkaaviin teknisiin innovaatioihin, joita tuotantoyliopistot suoltavat ulos. Vaikka sitten ympäristön ja ihmisten – tai siis kääpiöiden – kustannuksella. Teos peilaa vahvasti nykytodellisuutta, jossa ei kyseenalaisteta tai edes ihmetellä kaiken läpitunkevan taloudellisen ajattelun tiedettä ohjaavaa vaikutusta.

Niin Pietu Pietiläisen valosuunnittelu, Noora Salmen pukusuunnittelu, Anne Karttusen lavastus kuin Kaija Heijarin maskeeraussuunnittelu luovat lavalle fantasiamaailman, joka todellakin imaisee katsojansa kääpiöiden arkeen ja vapaa-ajan puuhasteluihin. Heidän Soria Moriansa on täynnä niin pimeyttä, kullan kimallusta, kuin huuruista rakentuvia keitoksia aina ”viehkoa” napalmia myöten.


Aurinkoteatteri/Kansallisteatteri, Atlantis. Valokuva: Sakari Kiuru.

Jussi Lehtosen mainio mestarikertoja, peikko Kontrolli ja hänen kisällinsä, Roketrolli (Vilma Putro) jäsentävät tarinaa näyttämöllä ja hahmottavat katsojalle, kuka kukin on ja mikä on heidän paikkansa kaikessa touhussa. Leea Klemolan suurmanaaja Avis on yhtä aikaa synkkä näkijä ja strategi. Toisin kuin kääpiöt, kykenee hän peikkona hahmottamaan mennyttä ja tulevaa.

Klemolan roolityössä on jotain kylmäävää ja jopa etäännyttävää. Loputtomasti kääpiöitä komenteleva ja demoneihin turvautuva keskiportaan esimies ei kerää sympatiaa, edes henkilöstöjohtamisen synkimmissä syövereissä rypiessään.

Riemukkaimmillaan peikot ovat rummutelleessaan niin Ravelin Boleron rumpumarssiansa kuin hykerryttävää Istanbuleroa. Klassikoista ammentavan musiikin esitykseen on sovittanut Juuso Voltti ja laulujen sanat ovat Juha Mustanojan.

Aurinkoteatteri on koko olemassaolonsa ajan, vuodesta 1989, tehnyt esityksiä vaikeista aiheista, joilla on laajempaa yhteiskunnallista tarttumapintaa. Niin nytkin. Atlantis on vahva kommentti nykyajasta, jossa ajautuminen tietämättömyyteen ja harvainvallan kaltaiseen dystopiaan tuntuu olevan aina vain lähempänä ja lähempänä.


Aurinkoteatteri – Atlantis
Ensi-ilta Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 12.4.2018

Rooleissa: Sanna Hietala, Paul Holländer, Miko Kivinen, Leea Klemola, Jussi Lehtonen, Karin Pacius, Antti L. J. Pääkkönen, Vilma Putro ja Nora Raikamo

Ohjaus ja käsikirjoitus: Juha Mustanoja
Esitysdramaturgia: Outi Lahtinen
Lavastus: Anne Karttunen
Pukusuunnittelu: Noora Salmi
Valosuunnittelu: Pietu Pietiäinen
Musiikki: Juuso Voltti
Äänisuunnittelu: Maura Korhonen
Elokuvaus: Jyri Hakala
Erikoistehosteet: Mats Hästbacka
Naamioinnin suunnittelu: Kaija Heijari
Naamarit: Heini Maarananen
Kuvajaiset: Rasmus Vuori
Ohjaajan assistentti: Michael Panula-Ontto
Tuotanto: Birgit Aittakumpu (Aurinkoteatteri / Universum)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti